....

Shark

The Shark was created in 1930 by the Finnish designer Gunnar L. Stenbäck, as a domestic countermove to the popular Dragon class from Norway. The object was to create a "maritime T-Ford", a cheap one-design boat for mass production. Lumber and sails had to be of Finnish origin. The class caught on well in the depressed thirties, and also spread to the Baltic States and Germany. In France, more than a hundred boats were built as the "Requin" class Åbo Båtvarv of Turku delivered thirty Sharks to the United States.

..

Hai

”Kun päätettiin saada aikaan halpa ykstyyppivene, joka miellyttäisi mahdollisimman laajoja purjehduspiirejä, ja tehdä se helposti rakennettavaksi, niin että amatööritkin voisivat sellaisia tehdä itselleen, kutsuttiin kokoon toimikunta asiaa ajamaan. Tähän tulivat Arvi Koskinen, Harry Heikel, E.Wikman, Gunnar L. Stenbäck, ja minäkin olin mukana ”yhdellä kulmalla” kuten sanotaan. Muistan, kun erään kokouksen aikana – se pidettiin ”Fregatten” -nimisessä ravintolassa ”Svenska Gårdenissa” – Heikel tilasi ja söi kahdeksan (8) kappelivoileipää. Kokous kesti ehkä kaksi tuntia. Tämä komitea tilasi piirustukset Gunnar L. Stenbäckiltä ja näin syntyi maamme pidetyin luokka, ”Hai”-luokka.”   (Yngve Pacius, Purjehdusmuistelmia)

Harva vene on herättänyt niin ristiriitaisia tunteita kuin Hai. Se on tuomittu milloin hitaaksi, milloin märäksi. Tästä huolimatta siitä tuli Suomen suosituin köliveneluokka, joka on edelleen hyvissä voimissa. Hain suunnitteli Gunnar L. Stenbäck vuonna 1930. Vene esiteltiin ensi kertaa Frisk Bris -lehden numerossa 9/1930. Tavoitteena oli saada aikaan nopea ja rakennuskustannuksiltaan edullinen vene. Sillä piti myös päästä rannikkoa pitkin turvallisesti kaupungista toiseen.

....

 ....Sharks racing in 1965, photo: ASS..Hait  kilparadalla vuonna 1965. kuva: ASS....

....Sharks racing in 1965, photo: ASS..Hait  kilparadalla vuonna 1965. kuva: ASS....

....

The long, slender Shark moves well in the water, especially in heavy weather, when the narrow but smallish sail plan comes into its own. The moderate spinnaker permits hoisting in all conditions. The gradually sloping keel protected by its cast iron ballast takes kindly to encounters with the submerged rocks so frequently found along the Finnish shores. The narrow, bilge-less hull is not the epitome of spaciousness.

..

Hain suunnittelun taustalla oli Pohjoismaissa käyty keskustelu kilpapurjehduksen tulevaisuudesta. Laji uhkasi jäädä vain rikkaiden huvitteluksi. Tarvittiin pienempiä ja halvempia veneitä, joilla tavallisetkin ihmiset pystyisivät purjehtimaan. Suunnittelijoita kiinnostivat kuitenkin enemmän konstruktioluokat, kuten kuutoset, joissa sai luoda ainutlaatuisia yksilöitä. Edullisen veneen puolesta toimi erityisesti helsinkiläinen Helsingfors Segelsällskap (HSS). HSS oli tuohon aikaan enemmän keskiluokan pursiseura kuin esimerkiksi vanha ja arvokas Nylands Jaktklubben (NJK). HSS:n kommodori Erik Nummelinia voikin pitää puuhamiehenä, joka sai Stenbäckin suunnittelemaan Hai-veneen.

Ensimmäinen halpatuotantovene

Vuonna 1930 Hain suunnittelu merkitsi murrosta kahdella tavalla. Ajatus yksityyppiluokasta oli suhteellisen uusi. Oikeastaan vain Star oli tuohon aikaan ainoa merkittävä yksityyppivene. Sen lisäksi Stenbäckin tavoitteena oli luoda sellainen vene, jota olisi mahdollista rakentaa sarjatuotantona – erikoinen ajatus aikana, jolloin kilpaveneet olivat yksilöitä. Frisk Bris -lehdessä Stenbäck kertoi hakevansa mallia autoteollisuudesta ja Henry Fordin ajatuksista. Haista tulikin ensimmäinen Suomessa rakennettu sarjavalmisteinen yksityyppivene.

....

 ....Sharks being built in Åbo Båtvarv 1935 to be exported to USA, photo: Tom Bäckströms archives..Haita rakennettiin sarjatuotantona mm. USA:han vietäväksi Turun Veneveistämöllä. Kuva vuodelta 1935. Kuva: Tom Bäckströmin kokoelmat....

....Sharks being built in Åbo Båtvarv 1935 to be exported to USA, photo: Tom Bäckströms archives..Haita rakennettiin sarjatuotantona mm. USA:han vietäväksi Turun Veneveistämöllä. Kuva vuodelta 1935. Kuva: Tom Bäckströmin kokoelmat....

....

In pre-war times the Shark register already reached 200. Post-war activity lifted the number to 330. Fifty Sharks are still sailing and some new wooden boats are occasionally built. The class long looked askance at novelties like fiberglass and aluminum. Finally the bubble burst, and a new version called "Hai 2000" was introduced by Ingmar Björndahl and Nils-Erik Bjuström, the boat builder and sail maker respectively. In addition to a fiberglass hull and self-bailing cockpit, the 2000 model has a taller mast and a larger sail area. By using upgrade kits, older Sharks have successfully competed head-on-head with the new ones.

© Henry Clay Ericsson

..

Hai on yksi helpoimmin tunnistettavista purjeveneistä. Pitkä kapea runko, kaukana keulapiikistä oleva keulavantti ja yläviistossa oleva puomi ovat hyviä tunnusmerkkejä. Haissa on pitkä ja hyvin matala rautaköli. Kölin paino on 1 050 kiloa. Stenbäck otti huomioon rannikkomme matalat ja kivikkoiset vedet. Hai-veneen syväys on vain 1,1 metriä ja pitkä köli kestää jopa pienen kiveen kolahtamisen. Matalan kölin päällä on 9,6 metriä pitkä ja vain 1,9 metriä leveä runko. Veneen minimipaino on 1 700 kiloa. Harva vene tosin jää näin kevyeksi. Suomen mestaruuskisojen tarkistusmittauksissa keveimmät veneet ovat painaneet yli 1 900 kiloa ja yli kahden tonnin veneitäkin on kisoissa mukana.

Paljon painoa, vähän purjeita

Hain runko on perinteisesti mäntyä, peräpeili ja ruffi ovat tammea. Nykyiset luokkasäännöt sallivat peräpeilin materiaaliksi männyn, tammen, irokon, mahongin tai vanerin. Ruffikin voi olla tammen lisäksi irokoa. Maston ja puomin on alkuperäisten luokkasääntöjen mukaan oltava puuta. Hain pitkä keula herättää kilparadalla kunnioitusta. Sen tielle ei tee mieli mennä. Keulakannella ei tarvitse väistellä keulastaagia, se kun on pitkällä keulapiikistä taaksepäin. Eipä toisaalta ole mitään, mistä pitää kiinni laiturille hypätessä.

Kun köliä ei ole paljon, ei voi olla purjeitakaan. Veneen purjepinta-alaa on tosin suurennettu muutamaan otteeseen, vaikka muuten nykyinen Hai on alkuperäisten piirustusten mukainen. Nykyisin Hain isopurjeen ja fokan pinta-ala on 21 neliömetriä ja spinaakkeri on 30 neliömetriä. Varsinkin fokka on veneen kokoon nähden silmiinpistävän pieni.

Maston yläpäätä jäykistävät saalingit ja vantit, joiden alapää on noin puolessa välissä mastoa. Takila tekeekin Hain trimmaamisesta muista veneistä poikkevan. Varsinkin isopurjeesta parhaan vedon saaminen vaatii toisesta veneluokasta tulevalle purjehtijalle opettelua. Esimerkiksi Kansanveneessä opittu ei toimi suoraan Haissa. Yleisesti voi sanoa, että Hain purjeiden pitää olla paljon pussikkaammat kuin muissa veneissä pienen purjepinta-alan takia. Toisesta veneestä tulevalla purjehtijalla on paha taipumus litistää varsinkin isopurjetta liikaa. Puomiliikki jää useimmiten liian kireäksi, kun ei muista sitä, kuinka suuri paino pienillä purjeilla on saatava liikkeelle.

Isopurjeen skuuttaus on aivan kuten missä tahansa modernissa kilpaveneessä. Levangilla saadaan skuuttauspiste sivummalle avotuulilla ja kovalla kryssillä. Hain erikoinen isopurjeen muoto vaatii uudelta Hai-purjehtijalta hieman opettelua. Kestää vähän aikaa ennenkuin silmä oppii erottamaan takaliikin oikean kireyden. Virtauslangat auttavat tietenkin asiaa. Umpipuisen maston trimmaaminen on myös oma oppituntinsa. Maston taipumaa ei juuri ole, eikä sitä voi perästaagillakaan paljon säätää. Koska maston yläpäätä jäykistävien saalinkien kautta kulkevien vanttien alapää on puolessavälissä mastoa, maston yläpään jäykkyys on käytännössä kiinteäksi säädetty.

Purjeiden käsittelyyn riittävät hyvin käsivoimat. Haissa ei ole vinssejä, mikä sekin on kustannussäästö. Spinaakkeri on veneen kokoon nähden pieni – saman kokoinen kuin kevytvene Lightningissa – joten sen käsittelyä ei kannata aristella. Hain kapea istumalaatikko on haaste mukavuuksiin tottuneelle retkeilijälle. Asiaa auttaa se, että levangin saa irti. Samoin penkit voivat olla joko pitkittäin tai poikittain. Kilpailussa kolmen hengen miehistön on tiedettävä hyvin paikkansa, jotta turhalta törmäilyltä vältytään. Pariskunnalle Hai antaa mukavat makuutilat. Haita pystyy mainiosti purjehtimaan kahdestaan, vaikka kilpailussa miehistöön kuulukin kolme henkeä. Puomiteltalla saa lisätilaa ruokailuun, kajuutassa ei ole pöytää. Masto tulee kannen läpi.

Arvostelijoita ja puolustajia

Hai-vene on saanut rankkaa arvostelua osakseen. Martti Vuorenjuuren toimittamassa Tekniikan Maailman Purjevenekirjassa vuodelta 1961 todetaan kainostelematta, että ”Hain suuri suosio on sangen ihmeteltävää, sillä vene on erittäin huonosti suunniteltu. Se esitetään saksalaisessa alan kirjassa malliesimerkiksi siitä, kuinka venettä ei saa suunnitella.” Tämän jälkeen tekstissä arvostellaan veneen eri ominaisuuksia yhtä voimakasta kieltä käyttäen. Tosin samassa kirjassa esitetään suorasanaisia mielipiteitä myös muista venetyypeistä, jotka eivät kirjoittajaa ole sattuneet miellyttämään.

Purjehtijat eivät ole olleet samaa mieltä. Hai-veneitä on rakennettu Suomessa noin 300, eikä Hain suosio ole yli 70 vuodessa hiipunut. Uusia puisia veneitä rakennetaan vieläkin silloin tällöin. Uusin puinen Hai on pietarsaarelaisen Jan Backmanin vuonna 2003 rakentama Aquarell (FIN-291), jossa on käytetty modernia rakennustekniikkaa. Vuonna 1992 Suomen mestaruuksiin osallistui 44 venettä ja vieläkin SM-kilpailuissa on mukana yli 20 venettä. Hailla purjehditaan sekä merellä että järvillä, varsinkin Tampere on merkittävä Hai-purjehduksen keskus. Suomen yksityyppipuuveneistä Hai on luokkana edelleen toiseksi suosituin Kansanveneen jälkeen.

Puolustuspuheen Hai sai muun muassa ruotsalaiselta venesuunnittelija Erik Salanderilta, joka Segel och Motor -lehdessä totesi veneen olevan hyvin purjehtiva, tilava, helpporakenteinen, halpa, jäykkä ja merikelpoinen. Ruotsalaisella veneensuunnittelijalla ei varmastikaan ollut syytä erityisesti edistää suomalaisen konstruktion suosiota Ruotsissa.

Mielipiteet Hain merikelpoisuudestakin ovat ristiriitaisia. Hai-purjehtijoiden mielestä Hailla lähdetään satamasta ulos, kun muilla veneillä tullaan sisään. Toisaalta yleinen käsitys on, että kovassa aallokossa Hai tahtoo keulan pienen kantavuuden takia sukeltaa aaltoon, joten merelle lähdettäessä on pidettävä järki mukana. Toisaalta rungon sulava muoto auttaa heikossa tuulessa, vaikka purjepintaa on vähän. Parin tonnin venettä pystyy tyynellä hyvin melomaan. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kyyti on rungon kapeuden ja pituuden takia märkää. Märäksi veneen tekee myös pilssin muoto, pienikin määrä vettä kiertää veneen sisätiloissa. Merikelpoisuuden puolesta puhuvat varsin vakuuttavasti Perämeren Hai-purjehtijoiden kilpailumatkat Kokkolan, Raahen ja Oulun välillä. Noilla vesillä yleensä tuulee, aallokko on korkeaa eikä suojasatamia ole. Hyvin ovat Perämeren purjehtijat pärjänneet.

Hai-veneitä vietiin jo 1930-luvulla Viroon ja muihin Baltian maihin. Saksassa on edelleen laivue. Tosin muun muassa alkuperäisten luokkasääntöjen vaatimus siitä, että purjeiden piti olla Suomessa ommellut herätti vastustusta ja jarrutti luokan leviämistä. Hain luokkasääntöjä on muutettu matkan varrella kahdesti, vuonna 1986 ja 2003. Haista on tehty erilaisia muunnoksia. Ranskassa on edelleen muutamia Requin-veneitä, joissa purjepinta-alaa on hieman suurennettu. Suomessa on suunniteltu Hai 2000 -vene, jota rakennetaan myös lasikuidusta. Myös vanhaan perinteiseen Hai-veneeseen voi hankkia uuden rikin ja isommat purjeet.

Onpa Hai antanut nimensä muillekin tuotteille. Helsingin Sanomat 9.11.2003 tiesi kertoa, että varsinkin 1970-luvulla muodissa olleet Hai-kumisaappaat ovat todella saaneet veneestä nimensä. Tuolloin Nokian markkinointiosastolla oli lehden mukaan henkilö, jolla oli Hai-vene, ja joka huomasi, ettei markkinoilta ollut saatavissa purjehdukseen hyvin sopivia saappaita.

© Pirkka Leino, Yrjö Klippi, Juha Aromaa

....

Specifications
Crew 3
Design One-Design
LOA 9.6 m (31 ft)
LWL 6.6 m (22 ft)
Beam 1.9 m (6 ft 3 in)
Draft 1.1 m (3 ft 7 in)
Hull weight 1 700 kg (3 700 lb)
Main & jib area 21.5 m2 (231 sq ft)
Spinnaker area 30 m2 (320 sq ft)
Development
Year 1930
Designer Gunnar L. Stenbäck

Hait Viaporin Tuopissa. Kuvat: Sailpix.fi ja Mats Vuorenjuuri

Suomen Haipurjehtijat

Requin